lauantai 28. joulukuuta 2013

Tirpun joulu


   Joulunpyhinä meillä riitti väkeä sekä aikuisia, että lapsia. Tirppu puikkelehti välissä kuin kala vedessä. Joulupukki oli Tirpulle tuttu ja pukin parta ah niin mielenkiintoinen. Paketit avautuivat vauhdilla, kun Tirppu pääsi juonesta kiinni.
Kaikkei paras jouluvieras oli  Tuima-koira. Kaksi päivää meni sen kanssa vehdatessa. Ida tyytyi harvakseltaan murahtelemaan nuorisolle vähän niin kuin muodon vuoksi.


Valvovat silmät








Sirkuskoira Tuima

Sirkuskoira Tirppu

Mieliasennossa

tiistai 3. joulukuuta 2013

Vili sai oman kodin ja syntyi uusi lauma Tirppu & Ida

Viimeviikon tunnelmat olivat haikean iloiset. Vili Vilperi muutti uuteen kotiin. Moninkertaisesti Onnea Vilille ja uudelle ihanalle perheelle.
Ennen lähtöään Vili vielä pesi siskon korvat.

 





Lopuksi soviteltiin uutta pantaa kaulaan.

Kompuksen Ida & Tirppu välit tiivistyivät. Niistä on tullut lauma, joka syö, nukuu ja myös leikkii yhdessä. Tirpusta on tullut Idan "kuulokoira" joka saa Idankin nojatuolista ylös ja vastaan ovelle. Tuntuu hyvältä.

Vielä peitto välissä.

Pelkkä hajurako
Ihan kontaktissa

maanantai 2. joulukuuta 2013

Viimeisen parin luuleikki

    Kaikki aloi siitä, että  Tirpulla ja Vilillä oli yhteinen puruluu.

Sitä järsittiin...

... ja järsittiin yhteistuumin ja sulassa sovussa.

Vili onnistui saamaan luun itselleen.

Tirppu kurkotti ja kurkotti...

... mutta ei tavoittanut enää luuta.

Tirppu poistui paikalta ja luu jäi Vilille.

Mutta voi, luu putosi.

Vili katsoi tiiviisti, mutta Tirppu otti luun suuhunsa ja alkoi järsiä sitä.

Vili haukkui ja murisi.

Se nousi seisomaan, mutta sisko järsi luuta kaikessa rauhassa, eikä välittänyt ärisevästä veikasta.

Vili hyppäsi maahan, mutta herrasmiehenä ei ryöstänyt luuta siskolta, jota ei lainkaan härinnyt, vaikka toinen hengitti korvan juuressa.