maanantai 2. joulukuuta 2013

Viimeisen parin luuleikki

    Kaikki aloi siitä, että  Tirpulla ja Vilillä oli yhteinen puruluu.

Sitä järsittiin...

... ja järsittiin yhteistuumin ja sulassa sovussa.

Vili onnistui saamaan luun itselleen.

Tirppu kurkotti ja kurkotti...

... mutta ei tavoittanut enää luuta.

Tirppu poistui paikalta ja luu jäi Vilille.

Mutta voi, luu putosi.

Vili katsoi tiiviisti, mutta Tirppu otti luun suuhunsa ja alkoi järsiä sitä.

Vili haukkui ja murisi.

Se nousi seisomaan, mutta sisko järsi luuta kaikessa rauhassa, eikä välittänyt ärisevästä veikasta.

Vili hyppäsi maahan, mutta herrasmiehenä ei ryöstänyt luuta siskolta, jota ei lainkaan härinnyt, vaikka toinen hengitti korvan juuressa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti